Onni onnetomuudessa ilman onnea.
Mistä aloittaa?
Epäonni.
Mitä on epäonni, tai miten se vaikuttaa elämässä?
Jatkuvat hylätyt toimeentulohakemukset, maksamattomat laskut, perintäkirjeet, tuskaiset ponnistelut ilman tulosta.
Auto joka varastetaan, kolaroidaan, olet jo valmiiksi siitä velkaa ja huomaat vahinkoilmoitusta tehtäessäsi että vakuutus ja kasko on mennyt umpeen Kolme päivää ennen tapahtunutta.
Vakuutus ei siis korvaa.
Kivaa eikö?`
Murhetta?
Ei ollenkaan.
Mitä siis tehdä, pitäisikö itkeä?
Kaatua maahan ja pysyä siinä?
Vai jatkaa kotona, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kuulostaa paremmalta kuin eka vaihtoehto...
Miksi mä edes jaarittelen täällä?
Sitä ei kukaan tiedä. Kai toivon että jonkun korvat kuulevat tämän, odotan talouden tasaantumista, ilman tulosta.
Murhetta ja kovaa tuskaa. Mutta silti on pakko jaksaa.
Mulle ei ole edes varaa elättää itseäni, puolisoani eikä tulevaa lastani.
Pitäisi nousta takamukseltani, mutta käteni ovat sidotut, jalkani hakatut, etten nousisi sijaltani.
Kuule minua, näätkö minua?
Kenen ääntä odotan, joka nostaa noista veloista?
Onko se huomenna vai ensivuonna?
Pelkkää surkuttelua, tuskaa ja murhetta eikä näy loppua..
Positiivista palautetta, onko se edes tarpeellista, eihän se tuo rahaa vakuutuksesta.
Autokin pysyy lunarissa, turhaa luuloa..
Mikä on se?
Missä?
Kuuleeko kukaan?
Tule auttamaan, näyttämään ja sanomaan että asiat tulee onnnistumaan, ennenkuin huomaatkaan!
Kuinkakohan kauan, ennen kuin se tulee soimaan?
Rauhaa ja turvallisuuden tunnetta, jota en tule kuulemaan vanhemmilta.
Vain omissa ajatuksissa, se on ainoa paikka, myös tulevaisuudessa.
Verbaalisuuden taitaminen, todella ihanteellinen, muttei hyödyllinen.
Kotoa huudellen, se menee kuin tuhka tuuleen.
Kiitänkö lukijaa lopussa?
Hänhän sentäs jaksaa tänne tulla, ottaa osan minusta ja murheesta.
Kuulemaan tuskaista puhetta.
Hyvää jatkoa.
Toivoen: 21 vuotias tuore Isä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti